sunnuntai 25. lokakuuta 2009

Fail nro. 2

Joooooooooooopati joo.

Homman nimihän on se, että käväisin tuossa mutkan Helsingissä (katsomassa Museaaaaaaaaaaaaaaaa enkä ikinä halua tulla ulos tästä ihanasta kuplasta, kolmatta päivää keikalta ostettu huppari päällä ja se on jo ihan ryönäinen mutta ihana ja pehmeä ja lämmin ja muutenkin paras huppari ikinä!!1)

Nnnniiin olin sanomassa, että tuolla reissussa kun ei tunnetusti paljon lasketa, niin nyt saatan tehdä sellaisen tempun, että lukitsen vaa'an rottakellariin pariksi viikoksi.

Mutta kun elämä on niin hyvää! Ja ei reissuun voi lähtä juomaan mitään nokkosteetä ja märehtimään pellavansiemeniä. Pitää nähdä kavereita ja juoda kaakaota kermalla ja vetää korillinen ranskalaisia... ja jos käy kuten minulle tämän seikkailun lomassa, että perjantaiyö venähti aamuseitsemään asti Meilahden sairaalan päivystyksessä köniinsä ottaneen kaverin olkapäänä, niin silloin kuuluu jo ihmisoikeuksiin napsia ylihintaista suklaata sellaisesta automaatista, mitä on pääkaupunkiseudulla, mutta ei meillä täällä Lapissa. Tähän väliin voisin ottaa perjantaiöiseen välikohtaukseen kantaa, että toivon maailmankaikkeuden järjestävän aivan oman kohtelun tällaisille tyypeille! Ei siitä sen enempää.

Nyt kuitenkin takaisin kotona kutakuinkin yhtenä kappaleena, ja sen verran voin tässä vaiheessa paljastaa, että ensi viikolla voisi ruokavalioon kuulua lähinnä tomaattikeittoa ja parsakaalia. Olo on hyvin pitkälti kuin ilmapallolla.

Vaan ol hyvvee, ei yhtään pahhoo!

-Annapurna

4 kommenttia:

  1. Olin viikonloppuna mummun syötettävänä ja olo on sen mukainen. Kertaakaan koko viikonloppuna ei ollut nälkä. Eilen sieltä lähtiessä ei meinannut saada henkeä, kun oli vatsa niin täynnä ja vasta neljän tunnin ajomatkan jälkeen kotona alkoi olo helpottaa. Vielä lähtiessä oli pakko yrittää ahtaa kermajäätelöä suustaan alas, vaikka ei olisi edes jaksanut enää. Tällä viikolla ruokalistalla on kaurapuuroa ja kasviksia...

    VastaaPoista
  2. Mummot on ihania kun ängetään vaikka väkisin lihapullia ja tavallisia pullia ja jätskiä ja kiisseliä ja Ellen Svinhufvud-kakkua (jonka ääressä pitää aina kertoa kakun tarina) ja lappapuuroa ja omar-karkkeja ja punaviinimarjamehua ja kaikkea mahdollista ja mahdotonta, kaivetaan pakastimen perukoilta huurteinen rasia jossa lukee päällä että mansikat -73, ja sitten kun korvista pursuaa niin teipataan korvat ja syötetään vielä vähän lisää.

    Tästäpäs tulikin mieleen toverini, Nykäsen Annin kerrassaan paras ikinä sarjakuva, joka teemaltaan koskee juuri käsittelemäämme asiaa: http://mummo.sarjakuvablogit.com/

    Ihan parasta :D

    VastaaPoista
  3. Tungetaan kaikkea mahdollista suut silmät täyteen ja lopuksi tokaistaan että "ootkos sinä vähän lihonut"? :P

    VastaaPoista