Tämäpä on niin kova jätkä, että kävi tunnin iltalenkillä sunnuntai-illan ratoksi pimeässä tihkusateessa. I got the power!
Olen itse asiassa aina inhonnut lenkkeilyä, sellaista että vedetään lenkkarit jalkaan ja lähdetään tuulipuvussa näyttämään kaikille, että näin sitä reippaillaan! Varsinkin krapulassa sellaisen katsominen yllyttää rikokseen. (Että anteeksi nyt kaikki krapulaiset, jotka mässynhakureissullanne näitte minut into pinkeänä saapastelemassa. Kiitos, kun ette hakanneet.)
Vaan tämäpä oli jotenkin terapeuttista, kun oli - ymmärrettävistä syistä - paikat tyhjillään. Sai olla itsekseen ajatuksineen, mp3-soittimen tehdessä koko tilanteesta musiikkivideonkaltaisen elämyksen. Kesän vakiopuisto oli tyhjä ja kylmä. Pakko kai se on myöntää syksyn tulleen, vaikka sukkia en suostu käyttämään vieläkään.
On muuten hauska keksintö tämä kiloklubi. Aivan tohkeissani olen syöttänyt sinne liikunnan ja ravinnon määrää ja se joko herjaa tahi kiittelee. Kaikkea ne keksii. Vaikka sinänsä tuntuu jostain syystä nöyryyttävältä kuulua "kiloklubiin".
Viikko takana alkoholitta! Otetaanpa sille! ...Eiku.
-Annapurna
Tekstit
#65 Dads
2 päivää sitten
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti