Humppadieetti

Päässyt taas menemään vähän viihteen puolelle tämä elämä. Olen toki siinä sivussa koittanut käydä välillä treenaamassa ja miettinyt juhlimiseenkin tekemiäni valintoja, esimerkiksi siideristä olen luopunut yön pimeän hetkinä kokonaan, ja saan kysyviä katseita kaljanjuojien pöydässä, kun keikuttelen käsissäni fiinisti (" ") valkkarilasia. Tämän sokerittomuusbuumin jälkeen siideristä ja limupohjaisista drinkeistä tulee ihan käsittämättömän etova olo, joka yleensä jatkuu seuraavaan aamuun asti. Tulipahan kuitenkin tuossa käväistyä mutka Tampereella kannustamassa Eläkeläiset jatkoon. Terveisiä vaan äitille.

Niin, siis sokerittomuusbuumi. Siihenhän ei siis lasketa dagen efter-suklaamättöä junamatkan aikana. Se on ihan täysin eri asia!

Vaaka kuitenkin näytti mukavia lukemia tänä aamuna, hetken se siinä arpoi että saanko tilata kampaamoajan vai en. Toivottavasti pian pyörähtää uudelle lukemalle, alkavat kutrit jo hipoa kantapäitä.

Alkaisi olla loppukirin paikka, sillä valmistujaisiin on aikaa neljä kuukautta ja yksi päivä. Kilon kuukausitahdilla pitäisi onnistua tämän homman, mutta se vaatii nyt taas vähän yritystä. Siispä täten julistan pullonkorkin suljetuksi maaliskuun loppuun asti, jolloin vietetään juhlallisin menoin opinnäytetyönä valmistamani valokuvanäyttelyn avajaisia. Jos Luoja suo...

Tilasin viime viikolla hetken mielijohteesta pinon pilates-dvd:itä jostain netin syövereistä. Pitäisi alkaa kiinnittää huomiota venyttelyyn, etteivät paikat hajoa. Sitäpaitsi haluan potkia korkeammalle, kovempaa, enemmän.

Kovaa ja korkealta. Se tuntuu olevan ainoa tapa elää, näin kun nuoria ollaan.

-Annapurna